Coronavirus illut nalingannut sunniussinnaavoq realkreditlåninullu kinguneqartitsisinnaalluni
Illumik inissiamilluunniit piginnittuuguit – pisinissannulluunniit pilersaaruteqaruit – taava coronavirus pissutaalluni aningaasaqarnermut tunngatillugu eqqarsaatigisassatit amerlanerulaalerunarput. Immaqa illusileruttorputit, imaassinnaavoq tuniniaanialersaartutit. Imaluunniit immaqa aningaasarsiatit appariarsimapput, taamaammallu massakkut inigisanni najugaqaannarsinnaanerit immaqa nalornissutigaat.
Tamatumuuna nappaassuaq taanna nunarsuup illuatungaani aallartissimasoq tamaani illut nalinginut realkreditlåninullu qanoq kinguneqartitsisinnaanersoq nassuialaassavarput.
Massakkorpiaq obligationit nalingi erniallu corona sioqqullugu naligisimasaminnut peqqissimagaluarput, taamaattorli kingullertigut erniat qaffariarneri immikkut illuinnartut takussaasimapput, tamatumalu kinguneranik realkreditobligationit nalingi appariapiloorsimallutik. Nalitsigut appariarnermut peqqutit ilagaat aningaasaliinermik ilisimannilluartut isumannaannersiorlutik realkreditobligationisinatik statsobligationinik pisiortorsimanerat – taama pisoqaraangat illuutillit realkreditlåniinut kinguneqartitsisarmat.
Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu illut nalinginut qanoq kinguneqartitsinissaa suli oqaatigineqarsinnaanngilaq, pissutsit allat aamma illut nalinginut sunniuteqartarmata, soorlu suliffissaaleqineq aningaasarsiallu qanoq qaffasitsiginerat. Naatsorsuutigineqarsinnaavoq illumik pisinissaraluaq inuppassuit kinguartikkallassagaat, pissutsit nalorninartut qaangiussiillugit – soorlu suliffissaarussinnaaneq ernumassutigigaanni, akissarsiarisalluunniit sivikitsumik sivisuumilluunniit sunnerneqarallassagaluarpata. Erniat allanngorarnerat niuerfimmilu pissutsit taamatut unikaallannerat akit appariarnerannik kinguneqarsinnaapput.
Nalornissuteqaruit bankimi siunnersortigisannut attaveqarnissannut qaquguluunniit tikilluaqqusaavutit. Atukkatit qanoq ikkaluarpataluunniit aningaasaqarnerpit tamakkiisumik isiginiarnissaanut ikiorsinnaavatsigit. Siunnersortit ugguuna nanisinnaavat.
Pissutsit qanoq ingerlasinnaanerannik takorluukkat assigiinngitsut ataani nassuiarneqarput.
Realkreditlåneqaraanni aalajangersimasumik ernialikkamik, taava erniat qaffakkaangata aamma isumaqartarpoq obligationit realkreditlånip tunngavigisaasa nalingat appartoq. Taama pisoqaraangat taarsigassarsiat aaqqissuussaanerat allanngortiterneqarsinnaasarpoq, akiitsullu sinneri annikillisarneqarsinnaallutik.
Taamaaliorneq nalorninartortaqarpoq – taamaammat kikkunnut tamanut innersuunnanngilaq
Allanngortiterinermi akiitsut sinneri annikillisaraanni, tassunga taarsiullugu taarsigassarsiat erniai qaffattarput. Taamaammat taarsigassarsianik allanngortiterineq nalorninaateqanngitsoorneq ajorpoq. Tassami siunissami erniat appaqqissagaluarpata, imaassinnaammat taarsigassarsiarisavit erniai qaffasissut akilertarnerini allanngortiterinermi akiitsut sinnerisa millineranni iluanaarutissaraluatit ernianut akiliutigigitit.
Allanngortiterinissaq ilaasa iluaqutigisarpaat allalli iluaqutigineq ajorpaat, tassani aningaasaqarnikkut inissisimaneq apeqqutaasarpoq. Tassani ilaapput taarsigassarsiat qanoq sivisutigisumik akilersorniarneritit, taarsersuutinik akiliisarnersutit akiliisannginnersutilluunniit, akiitsut sinneri qanoq annertutiginersut, aammalu siunissaq pillugu nammineq allanik sunik pilersaaruteqarnersutit. Pingaarnertulli eqqumaffigisassaavoq erniat appasinnerat iperarniarnerit – imaluunniit taarsigassarsiavit massakkut inissisimanerat taamaatsiinnarnissaat toqqissisimanarnerutinnerit.
Naatsorsuutigaarput nalitsigut allanngorarnerit annertuut suli ingerlaannarallassasut, ingammik obligationslånini aalajangersimasumik ernialikkani. Taamaammat allanngortiterinermi nalingisa aalajangersimasuutilernissaat innersuussutigiuaannarparput.
Tamannali taamaallaat pisinnaavoq aalajangersimasumik ernialikkamik taarsigassarsiaqaraanni. Aalajangersimasumik ernialikkamik taarsigassarsiaqaruit nalitsigut appariarneq iluatigisinnaavat taarsigassarsiavit nalinga aalajangiullugu. Nalinga appariarpat isumaqarpoq naatsorsuutigisimasannit akikinnerusumik taarsigassarsiatit akilersinnaassagitit, tassa taarsigassarsiavit akilersornissaat akikinnerulissasoq. Taamaasillutit iluanaarutitit annertunerussapput, tassa imaappoq illuutivit tunineratigut iluanaarutitit annertunerussapput.
Naatsorsuutigaarput niuerfimmi pissutsit suli allanngorarfiungaatsiarnissaat, erniat naliillu assut nikerarsinnaallutik – ingammik obligationslånit aalajangersimasumik ernialikkat. Taarsigassarsiat allanngorartunik ernialikkat erniatigut aalassatsinneqarnerat aamma takussaasimavoq, taakku nalinginnaasumik ukioq ataaseq, pingasut, tallimalluunniit aalajangersimasumik ernialerneqartaraluarput. Taamaattorli taakku erniatigut allanngorarnerat aalajangersimasumik ernialikkat allanngorarnerattut annertutiginngillat.
”Kurssikring” taamaammat innersuunnarsinnaavoq, taarsigassarsiat toqqakkatit suugaluarpataluunniit.
Allanngorartumik ernialikkamik taarsigassarsiaqarnissaq ilumut ilinnut pitsaanerpaanersoq nalornissutigilersimagukku taava imaassinnaavoq aalajangersimasumik ernialikkamik taarsigassarsiaqarnissaq ilinnut iluatinnarsinnaasoq. Akerlianilli allanngorartumik ernialikkamik taarsigassarsiaqarnissaq toqqissisimanarigukku – taamaammallu taarsigassarsiannut akilersuutigisartakkavit qaffassinnaallunilu apparsinnaanera ajorinngikkukku, appasinnerusumillu erniaqarsinnaallutit – taava taarsigassarsiat allanngortinnissaat pisariaqanngilaq.
Ilinnut pingaarnertut eqqarsaatigisassat tassaavoq erniat allanngorartuunerat toqqissisimanarinerit, erniallu qaffassagaluarpata akilersuutivit qaffariarsinnaanerat aningaasatigut inissaqartinnerit. Imaluunniit erniat qaffassagaluarpata eqqugaannginnissat isumannaarusunnerit, taamaaliussaguilli taarsigassarsiavit akisunerulaarsinnaanerat/erniat qaffasinnerusinnaanerat ajorinnginnerit.
Ineqarneq inuup aningaasaqarnerani pingaarnerpaat ilagaat, qujanartumillu illuutigisap pigiinnarnissaa anguniarlugu aningaasatigullu aporfiit qaangerluarnissaannut iliuusissatut periarfissat arlaqarput.
Attaviginiaritigut – aamma eqqugaasimanngikkaluaruilluunniit, siunissami qaninnerusumi ungasinnerusorluunniit eqqarsaatigalugu eqqugaassagaluaruit qanoq periarfissaqarnerlutit paasiniarusukkukku.
Aamma sullitavut coronavirus pissutigalugu aningaasatigut eqqugaasimasut ikiorserniarlugit qanoq iliuuseqarsimanersugut ugguuna paasisaqarfiginerusinnaavat.
Tamatumuuna nappaassuaq taanna nunarsuup illuatungaani aallartissimasoq tamaani illut nalinginut realkreditlåninullu qanoq kinguneqartitsisinnaanersoq nassuialaassavarput.
Sooq illut nalingi coronavirusimit sunnerneqarpat?
Coronavirus pissutaalluni aningaasaqarnikkut niuerfiit aalassatsinneqarsimapput. Aktiat nalingi appariarujussuarsimapput, kiisalu erniat naligititaasullu, ingammillu realkreditobligationit nalingi, assorsuaq allanngorarsimallutik.Massakkorpiaq obligationit nalingi erniallu corona sioqqullugu naligisimasaminnut peqqissimagaluarput, taamaattorli kingullertigut erniat qaffariarneri immikkut illuinnartut takussaasimapput, tamatumalu kinguneranik realkreditobligationit nalingi appariapiloorsimallutik. Nalitsigut appariarnermut peqqutit ilagaat aningaasaliinermik ilisimannilluartut isumannaannersiorlutik realkreditobligationisinatik statsobligationinik pisiortorsimanerat – taama pisoqaraangat illuutillit realkreditlåniinut kinguneqartitsisarmat.
Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu illut nalinginut qanoq kinguneqartitsinissaa suli oqaatigineqarsinnaanngilaq, pissutsit allat aamma illut nalinginut sunniuteqartarmata, soorlu suliffissaaleqineq aningaasarsiallu qanoq qaffasitsiginerat. Naatsorsuutigineqarsinnaavoq illumik pisinissaraluaq inuppassuit kinguartikkallassagaat, pissutsit nalorninartut qaangiussiillugit – soorlu suliffissaarussinnaaneq ernumassutigigaanni, akissarsiarisalluunniit sivikitsumik sivisuumilluunniit sunnerneqarallassagaluarpata. Erniat allanngorarnerat niuerfimmilu pissutsit taamatut unikaallannerat akit appariarnerannik kinguneqarsinnaapput.
Niuerfimmi pissutsit allanngorarmata apeqqutissarpassuit qaffakaapput
Erniat qaffariarneri pileruttormata illuuteqarnermut atatillugu apeqqutissat nalornissutillu assut tusarsaapput. Pissutsinik taamatut allanngorarfiusunik pisoqaqqissappat piareersimanissaq iluaqutaasinnaavoq, eqqumaffigisassaavorlu taamaattoqassappat periarfissanik nutaanik pilersitsissanersoq, imaluunniit aporfissat nutaat amerlanerussanersut. Pissutsit ilinnut qanoq kinguneqarnissaannut apeqqutaasut ilagaat taarsigassarsiavit qanoq aaqqissuussaanerat, aammalu illuuteqarninnut atatillugu aningaasatigut qanoq inissisimanersutit.Nalornissuteqaruit bankimi siunnersortigisannut attaveqarnissannut qaquguluunniit tikilluaqqusaavutit. Atukkatit qanoq ikkaluarpataluunniit aningaasaqarnerpit tamakkiisumik isiginiarnissaanut ikiorsinnaavatsigit. Siunnersortit ugguuna nanisinnaavat.
Pissutsit qanoq ingerlasinnaanerannik takorluukkat assigiinngitsut ataani nassuiarneqarput.
Erniat qaffassappata inuit ilaasa iluaqutigissavaat
Erniat qaffakkaangata illuutillit nalinginnaasumik nuannarineq ajorpaat – taamaattoqaraangat taarsigassarsiat taarsersorlugit akilernissaat nalinginnaasumik akisunerulersarmat.Realkreditlåneqaraanni aalajangersimasumik ernialikkamik, taava erniat qaffakkaangata aamma isumaqartarpoq obligationit realkreditlånip tunngavigisaasa nalingat appartoq. Taama pisoqaraangat taarsigassarsiat aaqqissuussaanerat allanngortiterneqarsinnaasarpoq, akiitsullu sinneri annikillisarneqarsinnaallutik.
Taamaaliorneq nalorninartortaqarpoq – taamaammat kikkunnut tamanut innersuunnanngilaq
Allanngortiterinermi akiitsut sinneri annikillisaraanni, tassunga taarsiullugu taarsigassarsiat erniai qaffattarput. Taamaammat taarsigassarsianik allanngortiterineq nalorninaateqanngitsoorneq ajorpoq. Tassami siunissami erniat appaqqissagaluarpata, imaassinnaammat taarsigassarsiarisavit erniai qaffasissut akilertarnerini allanngortiterinermi akiitsut sinnerisa millineranni iluanaarutissaraluatit ernianut akiliutigigitit.
Allanngortiterinissaq ilaasa iluaqutigisarpaat allalli iluaqutigineq ajorpaat, tassani aningaasaqarnikkut inissisimaneq apeqqutaasarpoq. Tassani ilaapput taarsigassarsiat qanoq sivisutigisumik akilersorniarneritit, taarsersuutinik akiliisarnersutit akiliisannginnersutilluunniit, akiitsut sinneri qanoq annertutiginersut, aammalu siunissaq pillugu nammineq allanik sunik pilersaaruteqarnersutit. Pingaarnertulli eqqumaffigisassaavoq erniat appasinnerat iperarniarnerit – imaluunniit taarsigassarsiavit massakkut inissisimanerat taamaatsiinnarnissaat toqqissisimanarnerutinnerit.
Naatsorsuutigaarput nalitsigut allanngorarnerit annertuut suli ingerlaannarallassasut, ingammik obligationslånini aalajangersimasumik ernialikkani. Taamaammat allanngortiterinermi nalingisa aalajangersimasuutilernissaat innersuussutigiuaannarparput.
Illuutit tunereerlugulu nalitsigut appariarneq pissappat
Illuutit tunisimagukku pisinermullu isumaqatigiissut inaarutaasoq tigummigukku (tassa imaappoq pisinermut isumaqatigiissut pisisup utertitsisinnaatitaaneranut killiliussaq ulloq qaangiutereersoq), taava realkreditobligationit nalingi appariaqqissagaluarpata eqqumaffigissavat. Tassami pisisup illuut tiguppagu taarsigassarsiatit tamakkerlugit akilerneqartussanngorpata taarsigassarsiavit nalingi aalajangersimasumut aalajangiunnissaat periarfissaammat.Tamannali taamaallaat pisinnaavoq aalajangersimasumik ernialikkamik taarsigassarsiaqaraanni. Aalajangersimasumik ernialikkamik taarsigassarsiaqaruit nalitsigut appariarneq iluatigisinnaavat taarsigassarsiavit nalinga aalajangiullugu. Nalinga appariarpat isumaqarpoq naatsorsuutigisimasannit akikinnerusumik taarsigassarsiatit akilersinnaassagitit, tassa taarsigassarsiavit akilersornissaat akikinnerulissasoq. Taamaasillutit iluanaarutitit annertunerussapput, tassa imaappoq illuutivit tunineratigut iluanaarutitit annertunerussapput.
Illusileruttoruit
Illumik inissiamilluunniit pisileruttornermi inissisimaguit innersuussutigaarput taarsigassarsiavit nalingat aalajangersimasuutillugu aalajangiutissagit. Qallunaatut ”kurssikring”-imik taaneqartarpoq, tassaavorlu nioqqutit nalingisa allanngorartarnerinut sillimmasiineq, illuummik pisininni taarsigassarsiavit nalingisa apparsinnaanerannut sillimmaserlutit.Naatsorsuutigaarput niuerfimmi pissutsit suli allanngorarfiungaatsiarnissaat, erniat naliillu assut nikerarsinnaallutik – ingammik obligationslånit aalajangersimasumik ernialikkat. Taarsigassarsiat allanngorartunik ernialikkat erniatigut aalassatsinneqarnerat aamma takussaasimavoq, taakku nalinginnaasumik ukioq ataaseq, pingasut, tallimalluunniit aalajangersimasumik ernialerneqartaraluarput. Taamaattorli taakku erniatigut allanngorarnerat aalajangersimasumik ernialikkat allanngorarnerattut annertutiginngillat.
”Kurssikring” taamaammat innersuunnarsinnaavoq, taarsigassarsiat toqqakkatit suugaluarpataluunniit.
Allanngorartumik ernialikkamik allanngortitigassamik taarsigassarsiaqaruit
Juulip 1. killigalugu allanngortitigassamik allanngorartumik ernialikkamik taarsigassarsiaqaruit, taava apriilip qaammataa naatinnagu taarsigassarsiavit suussusaa taannaatiinnarniarnerlugu allanngortinniarnerluguluunniit aalajangertussaassaatit.Allanngorartumik ernialikkamik taarsigassarsiaqarnissaq ilumut ilinnut pitsaanerpaanersoq nalornissutigilersimagukku taava imaassinnaavoq aalajangersimasumik ernialikkamik taarsigassarsiaqarnissaq ilinnut iluatinnarsinnaasoq. Akerlianilli allanngorartumik ernialikkamik taarsigassarsiaqarnissaq toqqissisimanarigukku – taamaammallu taarsigassarsiannut akilersuutigisartakkavit qaffassinnaallunilu apparsinnaanera ajorinngikkukku, appasinnerusumillu erniaqarsinnaallutit – taava taarsigassarsiat allanngortinnissaat pisariaqanngilaq.
Ilinnut pingaarnertut eqqarsaatigisassat tassaavoq erniat allanngorartuunerat toqqissisimanarinerit, erniallu qaffassagaluarpata akilersuutivit qaffariarsinnaanerat aningaasatigut inissaqartinnerit. Imaluunniit erniat qaffassagaluarpata eqqugaannginnissat isumannaarusunnerit, taamaaliussaguilli taarsigassarsiavit akisunerulaarsinnaanerat/erniat qaffasinnerusinnaanerat ajorinnginnerit.
Massakkut illuutigisara pigiinnarsinnaassavara?
Ajoraluartumik inuppassuit corona pissutaalluni aningaasatigut eqqugaalereersimapput, akissarsiat apparneritigut imaluunniit soraarsitaanikkut. Sullitavut aningaasatigut eqqugaasut bankimit soorunami ikiorserusuppavut. Sullitat tamarmik immikkut isumagineqartarumaarput, taakkualu namminneq aningaasaqarnerat aallaavigalugu.Ineqarneq inuup aningaasaqarnerani pingaarnerpaat ilagaat, qujanartumillu illuutigisap pigiinnarnissaa anguniarlugu aningaasatigullu aporfiit qaangerluarnissaannut iliuusissatut periarfissat arlaqarput.
Attaviginiaritigut – aamma eqqugaasimanngikkaluaruilluunniit, siunissami qaninnerusumi ungasinnerusorluunniit eqqarsaatigalugu eqqugaassagaluaruit qanoq periarfissaqarnerlutit paasiniarusukkukku.
Aamma sullitavut coronavirus pissutigalugu aningaasatigut eqqugaasimasut ikiorserniarlugit qanoq iliuuseqarsimanersugut ugguuna paasisaqarfiginerusinnaavat.