Coronavirus: Aningaasaliisimavit? Eqqissisimaniarsarigina – naak ajornarsinnaagaluartoq

Ulluni makkunani aktianik niuerfiit eqqartorneqangaatsiarput - aktianillu aningaasalersuigisimagaanni aningaasalersukkat nalikilliartornerat isigissallugit ilungersunarsinnaavoq.

Februaarip qeqqanili nunarsuarmi aktianik niuerfiit 30%-ip missaanik nalikillisimapput. Taamaattorli obligationit amerlanerit nalingi annikinnerusumik appariarput tamannalu aktianik nalikillisoqaraangat takussaagajuttarpoq.

Aktiat ulluni makkunani nalikillipiloornerat marlunnik peqquteqarput:

Siullertut pingaarnertullu virusi Covid-19, oqartussaasullu tuniluuttoqannginnissaa anguniarlugu periusaat peqqutaavoq. Aappaattut peqqutaavoq nunat uuliamik tunisassiorfiusut, OPEC-imi ilaasut, Ruslandilu suleqatigiikkumajunnaarnerat. Tamanna pissutaalluni martsimi uuliap akia 40%-imik appariarsimavoq. Tamannalu pissutaalluni suliffeqarfissuit tunisassiortut siornatigut siuariartornermik takutitsisimagaluartut maanna ilungersunartorsiulersimapput.

Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu Covid-19 aningaasaqarnermut qanoq sunniuteqassava?

Virusip Covid-19-ip siunissami ungasinnerusumi aningaasatigut qanoq kinguneqartitsinissaa naluarput. Inuit angerlarsimaannarallartillugit ulluinnarni atuinerat annikillissaaq, taamaammallu suliffeqarfiit børsimi nalunaarsorsimasut isertitaat appariassallutik.

Nunami oqartussaasut tuniluunneq erngertumik unikaallatsissinnaassappassuk naatsorsuutigaarput aningaasalersuinermik inuuniutillit nalikillisimaneq pisoq sorsuartut isiginagu ingerlariaqqissinnaassasut. Akerlianilli tuniluunneq ingerlaannassappat aningaasalersuisartut isertitanik annaasaqangaatsiassapput, taamaammallu aktiat nalingi annikinnerussallutik.

Nalilersuiniarneq taanna nalunartortaqangaatsiarmat ulluni makkunani aktiat nalingi ullormit ullormut allanngorartupilussuupput.

Naqqa suli tikikkunanngilarput

Nalikillinerit maanna pisut qanoq sivisutigisumik pissanersut naluarput, qanorlu appasitsigilernissaat aamma suli nalunarpoq – kisianni ilimaginngilarput nalikinnerpaaffissartik tikereersimassagaat. Taamaammat ilimagaarput niuerfimmi nalikillinerit suli ingerlaannarallassasut.

Aktiani pissutsit muminnerat aviisini saqqummertalertinnagit aallartereerajuttarput. Sullitat aningaasalersueriaatsiminnik attassiinnartut naatsorsuutigisinnaavaat aktiat nalittoriartoqqilerpata ingerlaannaq aamma iluaqutigissallugu. Tassa imaappoq aviisini aktiat ingerlallualernerannik allattoqartalersinnagu tamanna pissaaq. Aktiat nalikilliartuinnareerlutik naqqa tikereerutsigu naatsorsuutigisinnaavarput aktiat nalittoriapiloornissaat, tamannalu aviisini misissuinerniluunniit avammut nittarsaanneqartinnagu pinissaa ilimagaarput. Assersuutigalugu 2009-mi pissutsit mumeqqinneranni nalittoriartorneq qaammatini pingasuni ingerlareerluni 50%-inik nalittoreeraluartut nalilersuisartut suli nalornillutik nalunaarput, nalittoriartornerup ataavarnissaa nalornissutigalugu.

Sullitavut aningaasaliisartut annaasaat aviisini internetikkullu eqqartorneqartartartunit qujanartumik annikinnerusarput. Sullitat amerlanerit nalorninaatit akunnattumiitittarpaat, taamaammallu aningaasat affaasa missaat aktianik aningaasaliissutigineqarsimasarlutik. Taamaakkaluartoq soorunami paasinarpoq aningaasaliissutigisimasat nalikillinerat isigissallugu ilungersunaqisoq.

Periusissatut innersuussutigisarput

Pingaarnertut innersuussutigaarput eqqissisimanissaq, aningaasalersueriaaseq annertunerusumik allanngortinnagu, nalorninaatillu piffissaliussallu aalajangersoriikkat attatiinnarlugit.

Pingaaruteqarpoq eqqaamassallugu massakkut aningaasaleeriaaseq allanngortikkaanni aktiallu tunillugit, taava niuerfinni pissutsit mumippata nalittoriartornerup iluatissartai pinngitsoorneqarsinnaassammata. Tamannalu pissappat iluanaarutit annikillissapput.
Maluginiaruk aamma piffissaliussaq sivikitsuutissimagukku aningaasaliinerup aktianik aningaasaliinertaa annikitsuararsuusarmat. Taamaammallu nalikillinermit annaasat killeqassallutik.

Aningaasaliinitit bankimut isumagitissimagukkit maluginiagassat

Banki isumaqatigiissuteqarfigigukku aningaasaliinernik isumaginnittuutillugu – taava nalussanngilat ineriartorneq malinnaaffigeqqissaaratsigu, iluanaarutissat nalorninaatitullu killiliussatit naapertorlugit pitsaanerpaatut nalilikkavut aallaavigalugit iluarsaattuussisarpugut.

Nalikillinerit aallartinngikkallarmatali, sanillersuussinissamut aallaavissamut (”benchmark”-imik taaneqartartumut) sanilliullugu aningaasalersueriaatsitta aktiatai annikinnerutippagut. Soorlu ima isikkoqarajussinnaasarpoq: assersuutigalugu sullitarput akunnattumik nalorninaateqartitsisoq aningaasalersuinerullu sivisussusaa akunnattuutillugu, taava aningaasaliinerup 42%-ia aktianiissaaq, benchmark malillugu 50%-iusussaagaluartoq.

Soraarnermusianut tunngasut

Soraarnermusiassat aningaasaliissutigisimagaanni nalikillineq massakkut pisoq annertoorsuarmik sunniinavianngilaq, naak tusagassiutini taamaappalussinnaagaluartoq. Soraarnermusiassanik aningaasaliilluni katersinermi imaakkajuttarpoq qaammatit tamaasa annikitsumik aningaasaliineq pisarluni. Tassa imaappoq nalittoriartornermi nalikilliartornermilu aningaasaliilaartarluni – immaqa qaammat kingulleq aningaasaliissutit annaasaqarfigisimallugit, kisianni taava una qaammat aningaasaliissutit akikinnerunerat iluatigisinnaallugu. Taamaalioraanni soraarnermusiassanik katersilernerup nalaanit soraarninngornissap tungaanut niuerfinni agguaqatigiissillugit iluanaarutaasartut pissarsiarineqarajuttarput. Ukiumit ukiumut nalikillinerit nalittornerillu imatorsuaq sunniuteqangaarneq ajorput.

Sullitat soraarninngornissaminnut qanillisut aningaasalersuinerminni annikinnerusumik nalorninaateqartitsigajuttarput, tassa imaappoq inuusunnerugallaramik aningaasaliinerit aktiatai annertunerullutik, ukioqqortusinermi aktiatai annikillillutik. Taamaammat aktiat nalikillinerat sullitanut soraarninngungajalersunut nalinginnaasumik sunniuteqangaarneq ajorput.

Nalorniguit apeqqutissaqaruilluunniit attavigitigut

Ataatsimut isigalugu aningaasaliinerup sivisussusissaa sivisunerutikkukku – tassa imaappoq aningaasat tigunissaannut piffissaq sivisunerutikkukku – taava ”ernummatissatit annikinnerussapput”. Niuerfinni pissutsit mumeqqikkumaarput, coronalu sioqqullugu pissutsit nalaannut peqqikkumaarlutik.

Oqaloqatigerusukkutsigut attavigigitigut – soorlu immaqa aningaasalersueriaatsit ilumut illit kissaatinnut pisariaqartitannullu tulluunnersoq qulakkeerumallugu. Telefonikkut internetikkulluunniit naapilluta oqaluussinnaavugut.

Internetikkut ataatsimiisitsisarnivut ugguuna paasisaqarfiginerusinnaavatit: www.banknordik.gl/netmoede