Banki pillugu

COVID-19 aktianillu niuerfinni pissutsit

Qaammatini kingullerni COVID-19-ip aktianik niuerfinnut sunniutai assut eqqartorneqarsimapput. Aningaasaliinerpit nalingi nalittortarlutillu nalikillisarlutillu nikerarartut isigalugit uippalleqqajaanarsinnaagaluartoq eqqissisimaannarallarnissaq innersuussutigaarput.

Februaarip qeqqanit martsip naggataata tungaanut nunarsuaq tamakkerlugu aktianik niuerfiit nalingi 30% sinnerlugu nalikilleriarput. Akerlianilli apriili qaammat ingerlalluangaarmat aktianik niuerfinni ukiuni 33-ni aatsaat taamak ajunngitsigaaq, taamaasillutillu aktiat nalingi annaaneqarsimagaluartut 20%-ii pissarsiareqqinneqarlutik. Allatut oqaatigalugu februaarimi martsimilu annaaneqartut affaasa missaat apriilimi uteqqipput.

Tamanna qanoq pisinnaava? Ugguuna nassuiarniarsarissavarput.

Martsimi aktiat nalingi appasinnerpaaffimminniimmata COVID-19 pillugu nalorninaatit annertoorujussuupput: Qanoq amerlatigisut eqqorneqassappat, napparsimasut qanoq amerlatigisut toqussappat, nunat assigiinngitsut nappaassuarmut qisuariaataat qanoq issappat, tamatumalu kinguneranik tuniluunneq sukkasuumik arriitsumilluunniit ingerlassava, nappaassuullu tuniluunnera qanoq sivisutigisumik ingerlassava. Coronavirusimut atatillugu suli maannamut ilisimaneqanngilaq qanoq sivisutigisumik sillimassanersugut, taamaattorli nalorninaatit martsimitulli amerlatiginngillat. Nappaassuaq akiorniarlugu iliuuserineqarsimasut aamma sunniussimarpasipput – nunani amerlanerni tuniluunneq killilerneqarsinnaasimavoq, toqusut amerlasoorsuunngillat, nunallu arlallit inuiaqatigiinni ammaasseqqinnissamik pilersaarusiortalerput.

Aktianik nalilersuisartut oqaatigaat aningaasaqarnikkut ingerlanerliorneq sivikitsuussangatinneqarsinnaasoq, pissutsillu ungasinngitsukkut mumeqqissangatinneqartut. Taamaammat apriilimi aktiat sukkasuumik nalittoriarput. Nunani assigiinngitsuni naalakkersuisut ikiorsiissutinik pilersitsilertornerat, centralbankillu ernianik nalimmassaanerat pappialanillu nalilinnik pisiortornerat aamma ineriartornernut ajunngitsunut pissutaaqataapput.

Suli mianersortariaqarpugut

Ukiormanna aktiat nalikilleqqinnginnissaat suli qulakkeersinnaanngilarput. Taamaammat BankNordikimi sullitanik aningaasalersuussinitsinni mianersortumik periuseqarpugut. Aktianik niuerfinni pissutsit ajunngitsumut saakkaangata kingusiinnarujussuaq aatsaat aviisikkut oqaatigineqarajuttarpoq, taamaammat sullitatsinnut innersuussutigaarput aningaasaleeriaasertik attatiinnassagaat, aktiat nalittoriartoqqilerpata ingerlaannaq iluanaaqataaniassammata – naatsorsuutigineqarsinnaavorlu aktiat nalittornerannik aviisikkoortoqarnissaa sioqquterujussuarlu nalittornerit aallartereersimassasut. Aktiat nalikillinerpaaffissaminnut killereerpata naatsorsuutigineqarsinnaavoq nalittorneq sukkasuumik pissasoq, aatsaallu nalittorujussuareerpata aviisikkut allaaserineqarumaartoq. Assersuutigalugu 2009-mi aktiat nalittornerat qaammatini pingasuni 50%-imik ingerlareeraluartoq tusagassiutini oqaatigineqarpoq nalittornerup ilumut ataannarnissaa suli nalornissutigineqartoq.

Aviisit internetimilu nutaarsiassaqartitsiviit najoqqutarissagaanni nalikillinerit kinguneri imaannaanngippaluttaqaat, sullitanulli aningaasaliisartunut nalinginnaasunut tamakkua kinguneri annikinnerugajuttarput. Sullitat amerlanerit nalorninaatitaa akunnattumiitittaramikku, taamaammallu aningaasaliinerup affaata missaannaa aktianut aningaasaliissutigisimasarlugu. Kisianni soorunami aningaasaliisimagaanni nalikillinerat isigalugu assorsuaq uippalleqqajaanarsinnaasarpoq.

COVID-19 aningaasaqarnermut qanoq kinguneqartitsissava?

Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu COVID-19 qanoq kinguneqartitsissanersoq naluarput. Inuppassuit angerlarsimaannarpata privatimik atuineq appariassaaq, taamaammallu suliffeqarfiit isertitaat annikilleriassallutik.

Akerlianilli nunani assigiinngitsuni ammaassineq sukkasuumik pissappat imaassinnaavoq aningaasalersuisartut pingaarnerit kingullertigut pissutsit niuerfinni sunniutitut annikitsutut nalileraat. Kisianni ammaassiniarneq sivisussappat suliffeqarfippassuit naatsorsuutigisimasaminnit annikinnerusumik isertitaqarnissaat ilimagisinnaavarput, tamannalu aktiat nalinginut apparsaataassaaq.

Innersuussutivut

Pingaarnertut innersuussutigaarput eqqissisimaannarnissaq, aningaasalersuinerillu annertunerusumik allanngortinnginnissaat, kiisalu nalorninaatinut piffissalersuinermullu tunngatillugu aaqqissuussinerit allanngortinnginnissaat.
Aamma malugeqquarput aningaasaliinerit piffissamut sivikitsumut inississimagukku aningaasalersuinerpit aktiatai annertussanngimmata. Taamaammat nalikillinerit peqqutigalugit annaasatit annikinnissaat ilimanarpoq.

Bankip aningaasaliissuppatit

Bankimit aningaasaliissunneqarnermik isumaqatigiissuteqaruit oqaatigisinnaavarput ineriartorneq malinnaaffigeqqissaarlugu naliliivigiuarlugu, iluanaarutinut nalorninaatinullu tunngatillugu tulluarnerpaasorisatsinnik nalimmassaajuarluta.

Nalikillinerit suli pinngikkallarmatali aktiat amerlassusaat sanillersuussinermut aallaavissamit benchmarkimik taaneqartartumit annikinneruvoq. Sullitamik nalinginnaasumik assersuusiussagutta akunnattumik nalorninaatilimmik akunnattumillu sivisussusilimmik aningaasaliisimagaanni benchmark malillugu aktiat 50%-iusussaasut uatsinni aningaasaliinerata 42%-iisa missaat aktiaassapput.

Pensionimut tunngasut

Pensionimut ileqqaakkat aningaasaliissutigisimagaanni nalikillinerit maanna pisut taamarsuaq sunniuteqarnissaat ilimananngilaq. Pensionimut ileqqaakkat ingerlaavartumik aningaasaliissutigisaraanni aningaasat annikitsukkuutaarlugit qaammatit tamaasa aningaasaliisoqartarpoq. Taamaaliornermi aningaasaliinerit ilaannikkut nalittortarput ilaannilu nalikillisarlutik – assersuutigalugu qaammat kingulleq nalikillinikkut annaasaqarsimagaanni, taava qaammat una aningaasaliinerit akikinnerussapput. Tamanna peqqutigalugu ileqqaagaqalernermit soraarninngornissap tungaanut niuerfinni iluanaarutit agguaqatigiissillugu nalingat iluanaarutigineqarajuttarpoq. Ukiumit ukiumut nalikillinikkut nalittornikkulluunniit nikeriarujussuarnerit annertunerusumik tassunga kinguneqartitsineq ajorput.

Sullitat soraarninngornissaminnut qanillisimasut aningaasaliissutaanni nalorninaatit annikinnerutinneqarajuttarput, tassa aktiatai annikinnerullutik, inuusunnerumaanullu aktiatai annertunerusarlutik. Taamaammat aktiat nalikillipiloornerat sullitanut soraarninngungajalersunut sunniuteqangaarneq ajorput.

Nalorniguit apeqqutissaqaruilluunniit attavigitigut

Aningaasaliinermut piffissaliussaq sivisunerugaangat ernumanartut annikinnerugajuttarput– tassa imaappoq aningaasat atornissaannut piffissaq sivisuneruppat ernumanissannut peqqutissaqannginnerussaatit. Niuerfimmi pissutsit mumeqqikkumaarput coronalu sioqqullugu pissutsinut nalimmassarneqaqqikkumaarlutik.

Oqaloqatigerusukkutsigut attavigeriaannaavugut – assersuutigalugu aningaasaleeriaatsit illit kissaatinnut pisariaqartitannullu tulluarnersoq qulakkeerusukkukku. Telefonikkut internetikkullu attavigisinnaavatsigut.

Internetikkut ataatsimiinneq ugguuna paasisaqarfiginerusinnaavat.

Uatsinni periarfissatit paasisaqarfiginerorusuppigit?

Uunga sianerfigitigut

34 79 00

... allaffigalutaluunniit