BankNordik ukiormanna qaammatini siullerni 9-ni angusaqarluarpoq

BankNordikip ullumi ukiormanna qaammatini siullerni 9-ni naatsorsuutimi inernerat saqqummersippaa, Kalaallit Nunaannilu ingerlalluarnermik takutitsivoq. Naak erniat qaffak-kiartoraluartut aningaasaqarnikkullu pissutsit allanngoraraluaqisut bankimi sullitat ataatsi-mut isigalugu ajunngillat.

”Ukiup sisamararterutaani qaangiuttumi ineriartorneq ajunngitsutut naammaginartutullu nalilerparput, ingerlatiinnarnissaalu anguniarniarparput. Sullitat akornanni eqeersimaarneq ersernerulersimavoq, taamaammallu ukiup ingerlanerani taarsigassarsiarineqartut 17%-imik qaffariarsimallutik. Sullitatta ilungersuutit akimorlugit ingerlalluarsinnaanerat nuannaarutigaarput, naak aningaasat nalikilliartorne-rat erniallu qaffakkiartornerat takussaagaluartoq,” Árni Ellefsen, BankNordikimi pisortaaneq oqar-poq.

Erniat iluanaarnartunngormata ileqqaagaqarnissaq orniginarnerulerpoq

Erniat qaffakkiartornerat ilutigalugu aningaasanik taarsigassarsinissaq akitsoriartorsimavoq, tama-tumali saniatigut uninngasuutinut erniat aningaasartuutaasut atorunnaarsinneqarnikuupput, ileqqaakkanullu kontot ilai iluanaarutaasumik erniaqalernikuullutik. Ukiorpassuarni erniat
aningaasartuutaasut atuutereernikuullutik maanna sullitat ileqqaakkaminnut, soraarnermusiassa-minnut meeqqallu ileqqaagaannut iluanaarutaasumik erniaqarsinnaaleqqinnikuupput.

Sulisut nunaqavissut misilittagartuut

BankNordik Kalaallit Nunaanni niuernikkut sivisuumik aalajaalluni akuunikuuvoq, sulisuilu pikkorillu-tillu misilittagaqarluartuupput, ulluinnarni inuiaqatigiinni akuusut, sullitanut privatinut inuussutissarsior-tunullu siunnersuilluartut. Banki sullitanut periarfissanik digitaliusunik inerisaanermik aallussiuarpoq, tamatumalu kinguneranik ilaatigut aningaasaliisarfittaaq Netbankilu nutaaq 2022-mi saqqummiun-neqarput. Tamatuma saniatigut bankip piujuartitsinermik aallussinerulernissaq pingaartitaraa, tas-sungalu atatillugu sullitat piujuartitsinerulernissaannut kajumissaarumallugit taarsigassarsiassat piujuartitsinermut attuumassutillit erniagissut neqeroorutigalugit.

Naatsorsuutit pingaarnersiukkat

• Akileraarutit sioqqullugit inernerat tassaavoq 111 mio. kr., 2021-mi piffimmi tassani 196 mio. kr.-upput, tassannga isertitat ataasiarlutik pisussat 83 mio. kr.-iullutik
• Appartitsinerit sioqqullugit ingerlatsinerup inernera 144 mio. kr.-iuvoq, 2021-milu piffimmi tassani 125 mio. kr.-iulluni
• Taarsigassarsiarititanik appartitsinernik utertitsineq ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit 43 mio. kr.-iuvoq, 2021-milu piffimmi tassani 36 mio. kr.-iulluni
• Bankip taarsigassarsisitsinera 2021-mi piffimmi tassani 7,6 mia. kr.-usimasoq 8 mia. kr.-inut qaffariarsimavoq
• Bankip realkreditimik taarsigassarsisitsinera 2021-mi piffimmi tassani 2,6 mia. kr.-usimasoq 2,7 mia. kr.-inut qaffariarsimavoq
• Bankip uninngatitai 2021-mi piffimmi tassani 7,4 mia. kr.-usimasut qaffariarsimapput 8,2 mia. kr.-iulerlutik
• Siulersuisut naatsorsuutigaat ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit 2022-mi inernerat 140-170 mio. kr.-ip nalaaniissasoq