Nordatlantisk Gymnasieklasse – Ivaanap isaanit isigalugu

2019-imi aasami Ivaana Olsen Rasmussen Nordatlantisk Gymnasieklassemiinnissaminut atatillugu legatinnappoq. Una atuarsinnaavat tassanilu aamma Danmarkimi ilinniartuuneq paasisaqarfiginerulaarlugu.

1.g Danmarkimi ingerlanneqarpoq, kingorna ilinniartut ukiup affaa Savalimmiuni ukiullu affaa Islandimiillutik 2.g ingerlatissavaat. Ukiut pingajussaanni Kalaallit Nunaannukassapput, ilinniarnertillu tassani naammassissallugu.

Ivaanap semesterit pingajuat maanna ingerlappaa, Savalimmiunilu ilaqutariinni najugaqarluni

Ivaanap ilinniarnermini semesterit aappaat uani oqaluttuarivaa:

Qaammatit siulliit pilersaarutit malillugit ingerlapput. Coronali takkummat suna tamarmi allanngorpoq…

Februaarip aallartilaarnerani atuaqatigiilluta nammineq aaqqissuussatsinnik Københavniliaqatigiippugut, pisiniarfilerivugut neriartortarlutalu. Saniatigullu anaalerivissiornissatsinnut atisassatsinnik ujaasikumisaarluta.

Februaarimi atuarfik tamakkerlugu Atlantikup Avannaa pillugu immikkut sammisaqarpugut, tassanilu Niviaq Korneliussenip atuakkiani ”Homo Sapienne” saqqummiuppaa. Ulloq naggaserlugu qallunaatoortitsisutsinni pizzatoqatigiippugut, Atlantikup Avannaanilu oqaaserineqartut sisamaasut atorlugit erinarsorluta.

Berlingske Mediami KU-milu pulaarpugut katersat arnamagnæanskeusut allagaatitoqqanik Islandiminngaanneersunik imaqartut takuniarlugit. Aamma Folketingimi pulaarpugut, savalimmiormiullu ataatsimiititaliaani ataatsimiinnermut peqataalluta.

Ukiumi feeriaratta uanga Spaniap illoqarfissuini angalaarpunga. Tassani tikeraarnerma nalaani Spaniami coronamik tunillatsissimasut siulliit paasineqarput.

Februaarip naalernerani anaalerivissiorpugut! Inuuiga eqqoqqissaarlugu atuarfimmi anaalerivissiorpugut, taamaasillutik inuuiga malunnartivissorpaat.

Martsip qeqqata nalaani Corona pissutaalluni angerlartitaarrappugut. Taava ilinniarneq computerikkut ingerlattussanngorparput. Uanga Nunatsinnut angerlarpunga, juunillu aallartinnissaata tungaanut angerlarsimaffinnit ilinniarnera ingerlallugu. Angerlartitaanerpulli nuanniitsuinnaanngilaq, tassami soraluara kuisimmat najuussinnaasimavunga – tamannalu assut nuannaarutigaara. Kisianni skærmip saani ilinniarneq sivitsormat kajuminnarunnaaraluttuinnarpoq, taamaammallu ilinniarfitsinnut uterluta qaammat ilivitsoq atuaqatit ilagalugit atuarsinnaanngoratta nuanneqaaq.

Folketingimi pulaaratta

Københavnimut nuannisariarnerput

Atuaqatigiilluta ataatsimoorsinnaaleqqikkatta assigiinngitsunik sammisaqaqatigiippugut. Ramløsemi atuaqatitsinnut qaaqqusaavugut, tassanilu rundbolderpugut kongespilerlutalu, naluttarfiannilu nalunnguarluta. Slush icetorpugut, softicetorlutalu pølsitorlutalu – nuanneqaaq. Silagissioqaagut, suliassattalu DHO-p saqqummiunnissaanut piareersarnitta nalaani aamma ilaannikkut sissaliartarluta.

Naggammik qallunaatoornitsinni qallunaatoortitsisorput nalliukkami kaffillerpoq. Kaagisorpugut tiituullutalu, silamilu nuannersunik aliikkusersoqatigiilluta.

Sanilinnguagut angerlarsimaffimminnut neriartoqqusillutillu isersimaarujoortitsisartut aamma qaaqquseqqipput. Tamatumuuna grill-ereqatigiitsippaatigut, taamaasillutillu naggammik qaaqqulluta. Tamaaniinnitsinni sanilinnguagut qujanavissimapput, taakkunani angerlarsimaffippalaartumi pulaarujoortaratta mamartunillu nerisinneqartarluta.

Unnuk kingulleq ilinniarfitsinni silami ikumaartitseqatigiippugut NGK-mi ilitsersuisut peqatigalugit.

Danmarkimi ukiilluta ilinniarnerput misigisaqarfiusimaqaaq, unammillernarsimavoq puigunaallunilu – naak Corona akornusersuisimagaluartoq. Taamaammat NGK allanut assorsuaq innersuukkusuppara.

Semesterit tulliat maanna aallartereerpoq. Savalimmiuni ilaqutarsianniippunga, augustiminngaanniillu decembarip tungaanut Savalimmiuni ilinniarnissara assut qilanaarivara.

Angerlartitaaneq. Nunatsinnut uterpunga internetikkullu ilinniarnera ingerlatilerlugu

Najugarisatta eqqaani ikumaartitserujoorneq

Ikiugassaavit?

Sianerfigitigut

34 79 00

... allaffigalutaluunniit