Aningaasat ABC-at

Taarsersuut, maalaarut, salliutitsineq – suunuku taaguutit? Ulluinnarni aningaasaqarninnut attuumassuteqarnerpat?

Nalunngilarput aningaaserinermut tunngatillugu taaguuterpassuit paasiuminaassinnaasut. Uani ‘Aningaasat ABC-anni’ aningaaserinermut tunngatillugu taaguutit takussaagajuttut nassuiaasersorsimavagut.

Soorunami aamma siunnersuigaangatta paasiuminaassinnaasut paasinarsarniartarpagut. Tassa aatsaat "siunnersuut kikkulluunniit paasisinnaasaat".


Taarsersuut
Taarsigassarsisimalluni akiitsut millisikkumallugit akilersuinerit taarsersuutinik taaneqartarput.
Akiligassanik piffissalersukkanik akilersuineq
Akiligassanik piffissalersukkanik akilersuineq qallunaatut amortisationimik taaneqartarpoq.
Ullut aningaaseriviup ammaffii
Ullut aningaaseriviup ammaffii bankdagimik taaneqartarput. Ulluinnaat tamangajaasa ammasarpugut. Taamaallaat isumaqatigiissutit malillugit aalajangersimasunik sulinngiffeqartarpugut, soorlu juunip 21.-ni, decembarip 24.-ni kiisalu decembarip 31.-ni. Aningaaserivinnit allanit nunanillu allanit nuussinermi ilaannikkut ullut aningaaseriviup ammaffii ataaseq marlulluunniit qaangiukkaangata aatsaat ikisimasarput.
Salliutitaq
Salliutitaq tassaavoq illit toquguit soraarnermusiassaraluannik inuunermulluunniit sillimmasersimaninnit aningaasarsiassaraluannik tigusisussaq.
BIC-kode

BIC-kode nunanut allanut nuussinermi atorneqartarpoq, naalisagaavoq tassaalluni ‘Bank Identifier Code’. BIC-kode bankip sorliuneranik takutitsisuuvoq, 8-nit 11-nut kisitsisitaqartarpoq. BIC-kode aamma SWIFT-adressemik taaneqartarpoq.

BankNordikip BIC-kodea/SWIFT-adressea nittartakkatta naqqani allassimavoq.


Bidragssats
Bidragssats tassaavoq realkredit atorlugu taarsigassarsinermi akiliut. Taarsigassarsiat illuutip nalinganut naleqqiullugit qanoq annertutiginerat, taarsigassarsiallu suussusaat naapertorlugu bidragssatsip annertussusaa naatsorsorneqartarpoq.
Boligkredit

Boligkredit tassaapput akiliutigeriaannagassatut atukkiussat illuutinnik qularnaallisaaserneqarsimasut. Akiliutigeriaannagassatut atukkiussanut allanut naleqqiullugu erniakinnerugajupput. Illuutip nalingata 80%-iata tungaanut atorsinnaavutit, sumullu atussanerlugit nammineq aalajangissavat.

Ugguuna boligkredit paasisaqarfiginerusinnaavat


Brutto/netto
Naatsumik oqaatigalugu brutto tassaavoq ilanngaatissat ilanngaatigineqarsimatinnagit aningaasat amerlassusaat, nettolu tassaalluni ilanngaatissat ilanngaatigereernerini amerlassusaat. Akissarsianut tunngatillugu akileraarutit peertinnagit akissarsiat bruttolønimik taaneqartarput, kiisalu akileraarutit peereerlugit kontonnut nakkartut nettoløniullutik.
CIBOR
Copenhagen Inter Bank Offered Rate (CIBOR) kisitsisaavoq ernianik piviusuunngitsunik, ernianik naatsorsuinermi aallaaviusartunik takutitsisoq. Ullut tamaasa Danmarkimit bankit angisuut arfineq-marluk imminnut aningaasanik atukkiissasuugunik qanoq erniaqartitsiniarnerlutik aalajangiisarput, tassuunalu CIBOR ullut tamaasa aalajangerneqartarpoq. Nalinginnaasumik taarsigassarsinermi akiliutigineqartarpoq CIBOR + procentialuit.
CITA
Copenhagen Interbank Tomorrow/Next Average (CITA) CIBOR-itulli ernianik naatsorsuinermi kisitsisaavoq. Danmarkimi bankit angisuut arfineq-marluk ullormut taarsigassarsisitsisimaneri naapertorlugit naatsorsorneqartarpoq. CITA 2013-imili ernianik naatsorsuinermi CIBOR-imut ilaliullugu atorneqalerpoq.
Debitorrente
Ukiumoortumik erniat tassungalu ilanngullugit erniat erniarisinnaasaat debitorrentemik taaneqartarput, ulluinnarni aamma erniat nalinganik taaneqartarput. Debitorrentep naatsorsornerani erniat erniaat ilanngunneqartarmata ukiumut ernialiinerit amerlanerugaangata debitorrente annertunerugajuttarpoq. Taarsigassarsinermi aningaasartuutit allat naatsorsuinermi tamatumani ilanngunneqarneq ajorput, soorlu assersuutigalugu pilersitsinermi akiliut.
Dekort
Ileqqaakkanut kontoqarlutit piumasaqaatitai eqquutsinnagit aningaasanik tigusinermi ilanngaaffigineqarneq dekortimik taaneqartarpoq. Assersuutigalugu aningaasat ukioq ataaseq kontomiittussatut aalajangiussimagukkit. Ukioq suli qaangiutinngitsoq tigusiniaruit tigusavit nalingi malillugit procentinik aalajangersimasunik akiliisinneqassaatit – allatut oqaatigalugu dekortimik akiliisinneqassaatit.
Isertitat atoriaannaat
Akileraarutit akilereerlugit isertitannit sinneruttut isertitanik atoriaannarnik taaneqartarput.
Pigisanik aalaakkaasunik qularnaveeqqutiliaq
Pigisanik qularnaveeqqusiissut piginnittup nammineerluni pilersittarpaa. Tassa imaappoq piginnittoq qularnaveeqqusiivigineqartuullunilu qularnaveeqqusiisuussaaq. Taarsigassarsinermi krediteqarnermilu pigisanik qularnaveeqqusiissut isumannaallisaatitut atorneqarsinnaavoq. Assersuutigalugu banki pigisanik qularnaveeqqusiissummi underpanteqartinneqarsinnaavoq.
Aningaaserivimmut attaveqarneq
Bankimi atukkatit tamarmik ataatsimut isigalugit aningaaserivimmut attaveqarnermik taaneqartarput – kontot, taarsigassarsiat, akiitsut il.il. Aningaaserivimmut attaveqarnermik nuussineq – engagementsoverførsel – tassaavoq aningaaserivimmi atugarisat tamarmik ataatsikkut bankimit bankimut allamut nuunneqarnerat.
FI-kort
FI-kort naalisagaavoq isumaqarluni “Fælles Indbetalingskort”. Girokortitulli aningaaserivinni, netbankini allakkerivinnilu tamani akiliissutitut atorneqartarpoq. FI-kortini atugaanerpaasoq tassaavoq 71, girokortinilu 04 atugaanerpaalluni.
Pisuussutit
Aningaasaatit pigisallu nalillit katinneri pisuussutinik taaneqarput. Tassunga ilanngunneqartarput pigisat aalaakkaasut, pappialat nalillit, aningaaserivinnilu uninngasuutit.
Aningaaserivimmi niuerutigisavit annertussusaat

Aningaaserivimmi niuerutigisavit annertussusaat aamma aningaaserivimmi kontut pigisavit tamakkerlugit katinneratut taaneqartarpoq. Ilaatigut tassunga ilaapput kontut, taarsigassarsiat, kreditit il.il.

Aningaaserivimmi niuerutigisavit annertussusaa annertuneruppat, aningaaserivimmi atuisutut pitsaaqutinut Nordik360-imut ilanngukkuit erniassatit pitsaanerussapput, aningaasartuutit annikinnerussapput, kiffartuussinerillu akeqanngitsut amerlanerussallutik.


Gældsfaktor

Gældsfaktor tassaavoq inoqutigiit ataatsimut akiitsui inoqutigiit ukiumut isertitaanut akileraaruserneqarsimanngitsunut agguarneqarnerat. BankNordikimi innersuussutigivarput pigisannik angerlarsimaffeqanngikkuit gældsfaktorip 1 qaangersimassanngikkaa. Illuuteqaruit inissiaateqaruilluunniit gældsfaktor 3-miippat aningaasaqarnerit ajunngitsutut nalilerneqassaaq, piginneqatigiillunilu inissiaateqaruit gældsfaktor 2 naammaginassalluni.

Taarsigassarsiat atsiorneqarnerminni angissusiat
Taarsigassarsiat atsiorneqarnerminni angissusiata naatsorsorneqarnerani ilaasarput taarsigassarsiat tigusassartaat (aningaasat taarsigassarsiariniakkat nalingi), pilersitsinermi aningaasartuutit kiisalu aningaasat nalikillinerisigut annaasat.
IBAN-nr.
International Bank Account Number nunanut allanut atatillugu aningaasanik nuussinerni atorneqartarpoq. IBAN-normu pingaarnertut nunani EU-p iluaniittuni atorneqartarpoq, avataaniittunilli aamma ilaatigut atorneqartarluni. IBAN-normu bankip BIC-kodeanik ilalerlugu atorneqartarpoq.

IBAN-normut netbankinni takusinnaavat: "Kontooversigt" takuuk, tassanilu konto qinerlugu. Kontop taassuma IBAN-normua paasiniarukku qulaatungaaniittoq "Kontovilkår" iserfigissavat.
Maalaarut

Kortigisannik tigusisoqarsimappat naammagittaalliorlutit maalaaruteqarsinnaavutit. Assersuutigalugu tigusinermik ilisarinngisannik malugisaqaruit, tigusinerluunniit arlaat akuerisinnaanngikkukku.

Pisiniarfik pisiffigisat nammineq attavigalugu tigusineq atorunnaarsinniarsareqqaassavat. Annerpaamik sapaatip akunneri marluk qaangiuppata isumaqatigiissimanngikkussi maalaaruteqassaatit.

Immersugassamik immersuinikkut naammassineqartarpoq, immersuinermilu aningaasanik tigusinerit sorliit maalaarutiginerlugit allassavat.

Akiliutigeriaannagassatut atukkiussat - kassekredit
Aningaasarsianut konto kontoluunniit alla akiliutigeriaannagassatut atukkiussaqartissinnaavat. Assersuutigalugu 25.000 kr.-p nalinganut akiliutigeriaannagassatut atorsimaguit kontonnit 25.000 kr.-t tungaanut sippuisinnaavutit – sippuinerulli nalinganit taamaallaat ernialersorneqassallutit.
Provenu
Provenu isumaqarpoq isertitat imaluunniit iluanaarutit. Tassaasinnaapput illuutit tunisimagukku isertitatit. Taarsigassarsianut atatillugu “låneprovenu” ilaannikkut takussaasarpoq, tassani taarsigassarsinermi aningaasat tigusatit pineqartarput.
Låneprovenu kalaallisut taarsigassarsiat tigusassartaanik taasarpavut.
Provision
Provision tassaavoq atuisup sullinneqarnerminut akiliutaa. Provision ataasiarluni akiliutigisassaasinnaavoq, soorlu taarsigassarsinermi realkreditimilluunniit taarsigassarsinermi. Amerlanertigut taarsigassarsiat amerlassusaat naapertorlugu procentinngorlugu naatsorsorneqartarpoq. Ilaanneeriarluni provisionimik akiliillattaartinneqarsinnaasarput, ass. kreditinut qularnaveeqqutinullu atatillugu.
Aningaasat nammineq atorsinnaasat
Aningaasat nammineq atorsinnaasat tassaapput aningaasartuutit aalajangersimasut akilereeraangakkit aningaasat sinneruttartut. Aningaasartuutit aalajangersimasut tassaasinnaapput illumik attartornermut, kallerup inneranut, telefoneqarnermullu akit, il.il. – aningaasartuutit aalajangersimasut Betalingsservice aqqutigalugu akilerneqarajuttarput.
Akilersuut
Taarsigassarsisimallutit ullormi akiliiffigisartakkanni akiliutigisartakkat akilersuummik taaneqartarpoq. Akilersuummi erniat taarsersuutillu ilaapput.
ÅOP
ÅOP tassaavoq ukiumoortumik aningaasartuutit procentinngornerat. Taarsigassarsianut aningaasanulluunniit pisassanut atatillugu akiliutit, erniat aningaasartuutillu allat ÅOP-mik naatsorsuinermi atorneqartarput.
ÅOP atorlugu taarsigassarsiassat aningaasalluunniit pisassat sanilliussinnaavatit – taarsigassarsiat erniaqanngikkaluarlutik allanik aningaasartuutitaqarsinnaasarput ÅOP-mut qaffassaataasunik.

Aamma takukkit

Nordik360

Atuinermut taarsigassarsiat

Meeraqarluni inuuneq

Danmarkimi ilinniarneq

Uatsinni periarfissatit paasisaqarfiginerorusuppigit?

Uunga sianerfigitigut

34 79 00

... allaffigalutaluunniit